8 syyskuuta 2017, Finland | Corporate Finance | Uutiset
Vahvistunut talouskasvu tukee kiinteistömarkkinaa
Suomen kiinteistösijoitusmarkkina on pysynyt erittäin aktiivisena alkuvuonna 2017, ja etenkin kansainväliset sijoittajat ovat tehneet merkittäviä transaktioita. On todennäköistä,
että vahvistunut talouskasvu ja historiallisen matala korkotaso tukevat kiinteistömarkkinaa myös loppuvuonna. Kesällä julkistettujen jättikauppojen ansiosta näyttää selvältä, että Suomen transaktiovolyymi tekee tänäkin vuonna uuden ennätyksen.
Suomen talouskasvu on vihdoin selvästi piristynyt pitkään jatkuneen heikon kauden jälkeen. Kun joulukuussa 2016 Suomen Pankki ennusti vuodelle 2017 vain 1,3 prosentin kasvua, niin tällä hetkellä Suomen Pankin ennuste on jo 2,1 prosenttia, ja osa pankeista ennustaa kuluvalle vuodelle selvästi kovempiakin kasvulukemia. Talouden monivuotinen negatiivinen kierre onkin vaihtunut − ainakin joksikin aikaa − vahvistuvaksi positiiviseksi tunnelmaksi, joka alkaa vähitellen heijastua myös kiinteistöjen vuokrausmarkkinaan.
Kun samanaikaisesti korot näyttävät pysyttelevän euroalueella poikkeuksellisen matalina ainakin vielä jonkin aikaa ja kiinteistöjen tuottotasot sinnittelevät Suomessa edelleen muuhun Eurooppaan nähden korkealla tasolla, avaa tämä erittäin mielenkiintoisia mahdollisuuksia kiinteistösijoittajille.
Kansainväliset sijoittajat aktiivisia ensimmäisellä vuosipuoliskolla
Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus Suomea kohtaan onkin kasvanut tänä vuonna entisestään, ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla nähtiin useita suuria ulkomaisten sijoittajien tekemiä transaktioita. Merkittävin näistä oli yhdysvaltalaisen Blackstonen tekemä julkinen ostotarjous Spondan osakkeista. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin yksittäinen kiinteistötransaktio Suomen markkinoilla ja vahva osoitus Suomen kiinnostavuudesta sijoituskohteena tällä hetkellä. Blackstone oli osallisena toisessakin poikkeuksellisen suuressa kaupassa, jossa sen vuonna 2015 ostama Certeum myytiin Logicor-yhtiön mukana kiinalaiselle CIC-yhtiölle. Muitakin uusia ulkomaisia kiinteistösijoittajia on nähty markkinassa ostoksilla, kuten ruotsalaiset Skandia Fastigheter ja AREIM.
Kovan sijoittajakysynnän vuoksi tuottovaatimukset ovatkin jatkaneet laskuaan pääkaupunkiseudun parhailla alueilla. Suurin kiinnostus kohdistuu yhä Helsingin ydinkeskustaan, jossa keskimääräisen prime-kohteen tuottovaatimus on jo pudonnut 4,3 prosenttiin. Myös keskustan ulkopuolisilla parhailla toimistoalueilla, kuten Ruoholahdessa ja Keilaniemessä, prime-tuottovaatimukset ovat näkemyksemme mukaan olleet laskusuunnassa.
Tähän asti tuottovaatimusten voimakkain lasku on näkynyt lähes pelkästään hyvillä sopimuksilla vuokratuissa laadukkaissa kohteissa, mutta vuokrausmarkkinan parantuessa ilmiö voi tarttua myös pääkaupunkiseudun ns. secondarykohteisiin ja kasvukeskusten kiinteistömarkkinoihin. Edellisiin kohdistuu jo melko suurta kiinnostusta, ja likviditeetin paluusta maakuntiin on myös nähty ensimmäisiä merkkejä. Esimerkiksi keväällä perustettu uusi sijoitusyhtiö Agore Kiinteistöt aikoo sijoittaa lähivuosina merkittävän määrän pääomia maakuntien parhaille paikoille.
Kiinteistösijoitukset pysyvät kilpailukykyisinä
Suomen Pankki ja useat muutkin pankit ennustavat hieman heikentyvää, joskin selvästi positiivista kasvua vuosille 2018 ja 2019. Näyttää kuitenkin melko todennäköiseltä, että matala korkotaso ja voimakas kaupungistuminen pitävät kiinteistösijoitukset erittäin mielenkiintoisina sijoituskohteina, vaikka talouskasvu hieman hidastuisikin. Siten odotamme kiinteistösijoitusmarkkinoiden aktiviteetin pysyvän hyvällä tasolla myös lähitulevaisuudessa.
Pääkirjoitus: Antti Louko, toimitusjohtaja